”Ultrajuoksija jaksaa sietää vaikeita hetkiä” kirjoitti Helsingin Sanomat minusta kun valmistauduin legendaariseen Spartathloniin vuosi sitten. Vaikeita hetkiä on ollut kisoissa mutta myös niin uhmaikäisten lasten kanssa kuin ihmissuhteissa, mutta kärsivällisyys, jota ultrajuoksu erityisesti on jalostanut, auttaa selviämään vaikeista tilanteista vähemmällä. Minulle ultrajuoksu on enemmän kuin juoksua. Parhaimmillaan se tekee ihmisestä äärettömän kärsivällisen ja opettaa olemaan sinut itsesi ja muiden kanssa.
Koska liikunnan fyysiselle terveydelle tuomia hyötyjä tuodaan esille paljon, päätimme me sen sijaan listata muutamia kestävyysharjoittelun psyykkiselle hyvinvoinnille tuomia hyötyjä ja kestävyysharjoittelussa jalostuvia piirteitä, joita ei turhan usein korosteta ja joita ei päällepäin näe, mutta joista olisi hyötyä laajemminkin elämässä ja ihmissuhteissa. Psyykkiselllä terveydellä tarkoitetaan mielenterveyttä, mutta myös kykyä kokea, ajatella ja elää tavalla, joka edistää hyvää elämää ja haasteista selviytymistä.
Liikunta kohottaa mielialaa ja itsetuntoa. Liikuntasuorituksen aikana aivoissa erittyy mielihyvähormoneja eli dopamiinia ja serotoniinia. Muun muassa Helsingin Sanomat kirjoitti (16.11.) kuinka jo yksi liikuntasuoritus lajista riippumatta ehkäisee masennusta. Sopivanlainen liikunta myös tarjoaa onnistumisen elämyksiä. Onnistumisen elämyksiä saa niin yksin harjoitetusta liikunnasta kuin ryhmäliikunnastakin, ihmisestä riippuen. Ryhmäliikunnassa ja juoksuryhmissä on erityisen tärkeää että ryhmässä annetaan positiivista palautetta, sillä negatiiviset kommentit ja kokemukset voivat olla erittäin haitallisia itsetunnolle ja saada pahimmillaan pidättäytymään liikunnasta.
Kestävyysharjoittelu parantaa itsesäätelyä ja kärsivällisyyttä. Itsesäätelyllä tarkoitetaan kykyä säädellä omia reaktioita ja käytöstä tilanteeseen sopivalla tavalla. Itsesäätelyä ohjaavat aivojen otsalohkot, jotka kehittyvät pitkälti lapsuudessa ja varhaisaikuisuudessa, mutta itsesäätelykykyyn voi toki myöhemminkin vielä vaikuttaa. Itsesäätelykyvyllä on olennainen merkitys sille, miten toimimme vanhempina ja parisuhteessa sekä muissa ihmissuhteissa. Itsesäätelytaito määrittää sen, kykenemmekö jatkamaan häiriötekijöistä huolimatta aloittamaamme asiaa.
Kärsivällisyys on tiiviissä yhteydessä itsesäätelyyn – se tarkoittaa kykyä odottaa, sietää tylsyyttä ja toistaa tiettyä asiaa, vaikka siitä ei heti olisikaan luvassa palkkiota (palkkio voi olla myös abstrakti; esim. kunnon kohoaminen tietynlaiseksi). Kestävyysharjoittelussa itsessään täytyy olla kärsivällinen, sillä tuloksia on odotettavissa kuukausien tai vasta vuosien kuluessa. Tämän vuoksi kestävyysharjoittelu on loistavaa vastapainoa nykypäivän pikaviihdekulttuurille, jossa videot ja kaikki viestintä on lyhyttä ja impulsiivista, mikä saa meidät myös koukkuun selailemaan lyhyitä videoita ja metsästämään ärsykkeitä.
Kärsivällisyys on erityisen tärkeä ominaisuus nykypäivänä, kun sosiaalisen median vuoksi tietoa on saatavilla valtava määrä joka paikasta. Kärsivällisyyttä on myös kyky olla reagoimatta tiettyihin ärsykkeisiin ja häiriötekijöihin. Kärsivällisyyttä on hyväksyä ja sietää muita, vaikka kaikki piirteet eivät miellyttäisi tai suorastaan ärsyttäisivät.
Kestävyysharjoittelu on hyväksi aivoille – etenkin muistille ja oppimiselle. Kestävyysharjoittelu saa aikaan uusia hermoyhteyksiä ja parantaa verenkiertoa aivoissa, etenkin hippokampuksessa, joka säätelee muistia ja tiedonkäsittelyä. Tästä syystä oppiminen on tehokkainta kevyen liikunnan jälkeen. Siinä missä pitkäaikainen stressi on myrkkyä aivoille, on kestävyysharjoittelu ikään kuin stressin vastalääke.
Lähteitä:
https://www.aivoliitto.fi/aivoterveys/liikunta/aivot-rakastavat-liikuntaa#3de4820b
Effect of Stress-Related Neural Pathways on the Cardiovascular Benefit of Physical Activity https://www.jacc.org/doi/abs/10.1016/j.jacc.2024.02.029
https://ukkinstituutti.fi/liike-laakkeena/liikunta-ja-mielen-hyvinvointi/
Ultrajuoksija jaksaa sietää vaikeita hetkiä. Helsingin Sanomat 26.9.2023. https://www.hs.fi/urheilu/art-2000009864529.html
Liikunta tukee mieltä. Helsingin Sanomat 15.11.2024. https://www.hs.fi/elama/art-2000010810771.html
Sprecher, S., Brooks, J. & Avogo, W. 2013. Self-esteem among young adults: Differences and similarities based on gender, race, and cohort.
Valois, R., Zulling, K., Huebner, E. & Drane, J. 2009. Physical activity behaviors and perceived life satisfaction among public high school sdolescents. Journal of School Health 74 (2), 59-65.
Branet, C., Florescu O. et al. 2019. STUDY ON THE IMPACT OF AEROBIC EXERCISE ON SELF-IMAGE IN YOUNG WOMEN.
Sleiman S.f., Henry J., Al-Haddad R. et al.2016. Exercise promotes the experession of brain derived neurotrophic factior (BDNF) through the action of the ketone body beta hydroxybutyrate. eLifescience.org